Vesiton talvikampanja laittaa Uudenmaan kiinteistöjen sisäilmaongelmat kuntoon

Mitä tarkoittaa käytännössä?

Sisäilman toksisuus

Kun puhutaan sisäilman toksisuudesta, puhutaan siitä, voiko hengitysilma sisältää yhdisteitä ja mikrobiperäisiä tuotteita, joilla on haitallinen kokonaisvaikutus elimistöön. Kyse ei ole vain “näkyvästä homeesta” tai pölystä, vaan myös siitä, mitä sisäilmaan voi päätyä huomaamatta.

• 

  Miten haitalliset aineet päätyvät hengitysilmaan?

  Tutkimuksissa on selvinnyt, että mikrobit tuottavat toksiineja vesikkeleinä eli rasvaliukoisina myrkkyrakkuloina. Vesikkelit ovat hydrofobisia, joten ne tarttuvat veden ja ilman rajapintaan ja kulkeutuvat rakennuksessa ilmankosteuden mukana hengitysilmaan.
• 

  Tiesitkö?

  Sisätilahomeiden erittämien vesikkelien sisältämä neste on jopa tuhat kertaa myrkyllisempää kuin samojen homelajien itiöt.

vaikka mitään selkeää ei löydy?

Miksi huono sisäilma voi aiheuttaa oireita?

Sisäilmaongelmista puhuttaessa katse menee usein vääriin asioihin. Etsitään näkyvää hometta, pölyä tai yksittäisiä itiöitä. Oireilun kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan aina ole se, mitä silmällä näkee, vaan se, mitä hengitysilmaan päätyy huomaamatta.

• 

  Mitä hengitysilma voi sisältää huomaamatta?

  Mikrobit, kuten homeet ja bakteerit, erittävät huoneilmaan aineenvaihduntatuotteita, joihin elimistö ei pysty samalla tavalla puolustautumaan kuin esimerkiksi pölyyn. Nämä yhdisteet kulkeutuvat hengitysilman mukana suoraan keuhkoihin.
• 

  Oleellinen ero:

  Keuhkoissa ei ole suojamekanismia toksiineja vastaan, joten ne imeytyvät suoraan keuhkokudokseen. Suurin osa ympäristömme mikrobeista ja niiden aineenvaihduntatuotteista on harmittomia, mutta osa on myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa soluvaurioita ja sitä kautta oireita kuten hengenahdistusta, väsymystä, tulehduksia ja päänsärkyä.
• 

  Toksisuuteen eivät vaikuta vain mikrobit

  Joskus sisäilman ongelma ei ole yksittäinen asia vaan yhdistelmä. Siksi on tärkeää huomioida myös kemiallinen kuorma. Sisäilman toksisuuteen vaikuttavat mikrobien lisäksi myös rakennusmateriaalien ja puhdistusaineiden, sekä kemikaalien biosidit.

mitataan suoraan hengitettävää ilmaa

Miten mittaus käytännössä tehdään?

Menetelmällä saadaan selvitettyä rakennuksen hengitettävän sisäilman kokonaistoksisuus eli myrkyllisyys. Ilmankosteus kerätään E-keräimellä, jonka sisään asennetaan hiilihappojää. Ilmankosteus tiivistyy keräimen pintaan ja näytteenottoajan jälkeen keräin sulatetaan, jolloin vesi valuu erilliseen keräinastiaan. Ilmankosteudesta sulanut vesi toimitetaan Helsingin Yliopiston laboratorioon tutkittavaksi ja tuloksena on selkeästi luettava raportti.