Vesito tekee kosteus- ja mikrobivauriokorjauksia sekä homesiivousta pääkaupunkiseudulla.
Yhteystiedot
Yhteystiedot
Kreosootin haju asunnossa ei ilmesty tyhjästä. Kreosootti (kreosoottiöljy / kivihiilitervan tisle) on historiallisesti käytetty puunsuojakemikaali ja kivihiilitervapohjaisten tuotteiden ainesosa. Siksi haju liittyy usein vanhoihin rakenteisiin ja materiaaleihin, eikä ilmanvaihdon oikkuihin. Kreosootilla käsitelty puu on tyypillisesti tummaa ja sillä on tunnusomainen haju.
Jos talossa haisee “ratapölkylle”, se on käytännössä se mielikuva, johon moni osaa hajun ankkuroida.
Epäleitkö kreosoottia talossasi?
Tilaa tutkimus heti!
Kreosootti haisee vahvasti tervalta. Öljyinen, raskas ja vanhaa puunsuoja-ainetta muistuttava haju.
Haju ei ole “luonnollinen puu”, vaan selvästi kemiallinen ja nenään käyvä. Jää leijumaan.
Monille tuttu ratapölkyistä tai kyllästetystä puusta: palaneen puun ja tervan sekoitus.
Haju pahenee lämmön vaikutuksesta ja tuntuu usein selvimmin sisään tullessa poissaolon jälkeen.
Vanhan talon haju ei ole automaattisesti merkki ongelmasta. Osa tuoksuista kuuluu ikääntyneisiin rakenteisiin ja materiaaleihin. Mutta kaikki hajut eivät ole harmittomia – eikä niitä pidä selittää pois “talon luonteena”.
👉 Ei paniikkia, mutta perusseuranta on järkevää.
👉 Voi viitata TCA-yhdisteisiin, kreosoottiin tai tervatuotteisiin
Paheneeko haju tietyssä huoneessa tai lattiapinnan lähellä? Jos kyllä, katse kääntyy lähes aina rakenteisiin, ei ilmanvaihtoon eikä siivoukseen.
Paheneeko haju sateella, kostealla tai helteellä?
Tämä viittaa haihtumiseen, kosteusrasitukseen tai mikrobitoimintaan. Sattumaa tämä ei ole.
Jos haju tarttuu vaatteisiin, verhoihin tai huonekaluihin, kyse ei ole “tunkkaisuudesta”. Tällöin TCA tai kreosootti ovat molemmat täysin realistisia lähteitä.
Muuttuuko haju, kun ilmanvaihtoa tehostetaan?
Jos ei muutu, ongelma ei ole ilmassa vaan materiaaleissa.
Tuuletus ei ratkaise mitään.
Kun rajaus viittaa rakenteisiin, seuraava looginen askel ei ole arvaaminen vaan mittaus ja tutkimus.
Hajua ei poisteta ennen kuin sen lähde tunnetaan.
Kreosootin haju sisätiloissa ei ole pelkkä viihtyvyyshaitta, vaan merkki kemiallisesta altisteesta. Sen yhteydessä ihmiset raportoivat toistuvasti samankaltaisia oireita eri kohteissa. Tyypillisiä ovat limakalvojen ärsytys, päänsärky, pahoinvointi ja yleinen huono olo, jotka liittyvät selvästi sisätiloissa oleskeluun ja helpottavat poistuttaessa. Jatkuva hajuhaitta kuormittaa myös psyykkisesti ja häiritsee arkea sekä unta.
Kreosootti sisältää PAH-yhdisteitä ja on luokiteltu vaaralliseksi aineeksi, eikä pitkäaikaista altistumista pidetä hyväksyttävänä. Vaikka huoneilman mitatut pitoisuudet ovat usein pieniä, tilanne voi muuttua nopeasti rakenteiden vaurioituessa tai kostuessa. Tällöin päästöt ja hajuhaitta voimistuvat ja mahdollinen terveyshaitta korostuu. Kyse on käytännössä toistuvasti havaituista tilanteista, ei teoreettisesta riskistä.
Jos epäilet altistumista,
helpoin tapa on tilata kreosoottitutkimus