Vesito tekee kosteus- ja mikrobivauriokorjauksia sekä homesiivousta pääkaupunkiseudulla.
Yhteystiedot
Vesito tekee kosteus- ja mikrobivauriokorjauksia sekä homesiivousta pääkaupunkiseudulla.
Yhteystiedot
Yhteystiedot
mitoitus ja sijoittelu
Tuuletusaukot pitävät ryömintätilan ilman liikkeessä. Kun ilma kiertää koko tilassa, kosteus ei jää “seisomaan” alapohjan alle ja vaurioriski pienenee.
Aukkoja täytyy olla tarpeeksi, jotta tuuletus toimii myös kosteina vuodenaikoina. Yleinen ohjearvo on, että tuuletusaukkojen yhteispinta-ala on vähintään 4 ‰ ryömintätilan pinta-alasta.
Aukot sijoitetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle, jotta ilma kiertää koko ryömintätilassa eikä synny “kuolleita kulmia”. Näin tuuletus toimii myös nurkissa ja keskialueilla.
Aukkojen alareuna pidetään vähintään noin 150 mm maanpinnan yläpuolella, jotta roskat ja lumi eivät tuki niitä. Yksittäisen aukon vähimmäiskoko on tyypillisesti noin 150 cm², ja aukkojen väli pidetään enintään noin 6 metriä, jotta ilmankierto pysyy tasaisena.
ryömintätilan tuuletus kuntoon
Ryömintätilan tuuletus on usein kevyin tapa vaikuttaa siihen, pysyykö alapohja kuivempana vai alkaako kosteus alapohjassa kerääntyä ongelmaksi. Kun tuuletusaukot ovat liian pienet, tukossa tai huonosti sijoitettu, ryömintätila voi jäädä kosteaksi ja saada aikaan talon alapohjan kosteusvaurion.
Tuuletusaukkojen lisääminen on hyvä “ensimmäinen askel”, kun halutaan ehkäistä vaurioita ennen kuin edessä on isommat korjaukset.
Mistä kosteus johtuu?
Ryömintätila voi olla kostea ilman näkyvää vettä, koska maaperästä nouseva kosteus jää alapohjan alle, jos ryömintätilan tuuletus ei toimi riittävästi. Ulkoilman vaihtelut voivat myös lisätä kosteutta, kun ilma tiivistyy kylmiin pintoihin.
Ongelma näkyy usein arjessa tunkkaisuutena: ryömintätila haisee, sisäilma tuntuu raskaalta ja lattiat voivat olla kylmät (yleinen syy kylmiin lattioihin). Pitkittyessään kosteus alapohjassa voi johtaa vaurioihin, kuten alapohjahome tai rossipohjahome.
Mistä kosteusongelmat johtuu?
Ryömintätilan kosteusongelmatTarkastuksessa ja mittauksissa käydään tyypillisesti läpi:
kevyt korjaus käytännössä
Kun kyse on “kevyestä korjauksesta”, tarkoitus on saada ilma kiertämään paremmin ja olosuhteet vakaammiksi ilman raskaita purkutöitä.
Mikä menetelmä sinun taloosi?
Ryömintätilan tuuletusta voidaan parantaa kahdella yleisimmällä tavalla: joko tuuletusaukkoja lisäämällä / suurentamalla tai tekemällä alapohjan tuuletus koneellisesti. Oikea ratkaisu riippuu siitä, miten rossipohjan tuuletus toimii nyt, onko ryömintätilassa “kuolleita kulmia” ja kuinka herkästi ryömintätilan kostea tilanne syntyy eri vuodenaikoina.
Sopii yleensä, kun: tuulettuva alapohja on perusratkaisultaan toimiva, mutta aukot ovat liian pienet, tukossa tai sijoittelu on huono.
Sopii yleensä, kun: luonnollinen tuuletus ei riitä, ryömintätilassa on selviä “kuolleita kulmia” tai halutaan hallittu ja tasainen ilmanvaihto.
Alapohjan tuuletus talvella herättää usein kysymyksiä. Yleisesti tuuletusaukkoja ei kannata sulkea “varmuuden vuoksi”, koska se voi lisätä kosteuden kertymistä ja heikentää tuulettuvan alapohjan ilmanvaihtoa. Toisaalta joissain kohteissa tuuletus voi aiheuttaa vetoa ja kylmiä lattioita. Siksi paras käytäntö on arvioida kokonaisuus: toimiiko tuulettuva alapohja, onko kosteus hallinnassa ja onko ryömintätilassa merkkejä ongelmasta. Jos epävarmuutta on, ryömintätilan tarkastus ja mittaukset kertovat, tarvitaanko muutoksia.
Ryömintätilan koneellinen tuuletus voi olla hyvä ratkaisu, jos luonnollinen rossipohjan tuuletus ei riitä tai ryömintätila on toistuvasti kostea. Alapohjan tuuletus koneellisesti perustuu usein alapohjan tuulettimeen tai tuuletusputkeen, joka tehostaa ilman vaihtumista hallitusti. Olennaista on kuitenkin tehdä ratkaisu oikein: jos kosteuden lähde on maaperässä, pelkkä koneellinen tuuletus ei aina poista ongelmaa pysyvästi, vaan tarvitaan myös esimerkiksi maapohjan kosteuden hallintaa.
Jos rossipohja ilman tuuletusta tai rossipohjan tuuletusaukot ovat selvästi alimitoitettu, ryömintätila voi jäädä kosteaksi ja riskit kasvavat. Tällöin tyypillinen ensitoimi on tuuletusaukkojen suurentaminen tai lisäaukkojen tekeminen, sekä alapohjan tuuletusritilän ja mahdollisten tuuletusluukkujen toimivuuden varmistus. Myös ympäröivä maa, kasvillisuus ja lumikuorma voivat tukkia aukkoja, jolloin tuuletus ei toimi vaikka aukkoja olisi “paperilla” riittävästi.
Alapohjan tuuletusritilä suojaa tuuletusaukkoa roskilta ja eläimiltä, mutta väärä ritilä tai liian tiheä rakenne voi samalla heikentää ilmavirtaa. Ritilän tulee olla riittävän avara ja asennettu niin, ettei se tukkeudu helposti. Tämä on pieni yksityiskohta, mutta vaikuttaa suoraan siihen, toimiiko rossipohjan tuuletus käytännössä.
Alapohjan tuuletuspaalu on ratkaisu, jolla ryömintätilan ilmanvaihtoa voidaan ohjata tai tehostaa esimerkiksi rakennuksen keskiosiin, joihin ulkoseinien aukkojen vaikutus ei ulotu hyvin. Se voi olla osa ryömintätilan lisätuuletusta, kun halutaan vähentää kosteuden kertymistä “pussialueille”.
Rossipohjan alipaineistus tarkoittaa, että ryömintätilasta poistetaan ilmaa hallitusti niin, että ilmavirtaus suuntautuu rakenteiden läpi poispäin asuintiloista. Tätä käytetään erityisesti silloin, kun halutaan vähentää epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan ja parantaa alapohjan ilmanvaihtoa. Alipaineistus ei kuitenkaan korvaa kosteuden lähteen korjaamista – se on usein osa kokonaisratkaisua.
Rintamamiestalon alapohjan tuuletus on usein toteutettu aikansa tyylillä: aukot voivat olla pieniä, sijoittelu epätasainen ja maapohja voi olla käsittelemätön. Lisäksi vanhoissa taloissa on usein kohtia, joissa ilma ei kierrä riittävästi. Siksi rintamamiestaloissa korjaus alkaa usein tarkastuksella ja tuuletuksen toimivuuden parantamisella, ja tarvittaessa edetään laajempiin toimenpiteisiin.
