Vesito tekee kosteus- ja mikrobivauriokorjauksia sekä homesiivousta pääkaupunkiseudulla.
Yhteystiedot
Vesito tekee kosteus- ja mikrobivauriokorjauksia sekä homesiivousta pääkaupunkiseudulla.
Yhteystiedot
Yhteystiedot
mitä oikeasti selvitetään?
Kreosootti on käytännössä kivihiilitervapohjaisiin tuotteisiin liittyvä kemiallinen kokonaisuus, jossa keskiössä ovat PAH-yhdisteet. PAH-yhdisteitä voi esiintyä sisäilmassa, jos rakennusmateriaaleissa on käytetty esimerkiksi kreosoottia sisältäviä materiaaleja.
Kreosootti tutkimuksessa selvitämme:
Etkö ole vielä varma, onko kyse kreosoottiongelmasta?
Lue miten tunnistaa kreosoottiongelmaRakennusvuosi, rakenteet, haju ja historia
Kohdat, joissa kreosootti rakenteissa on yleisin
Avataan vain jos se on tarpeen varmistukseen
Materiaali / pyyhintä / pöly / tarvittaessa ilma
Kreosootti analyysi (PAH-yhdisteet)
Saat selkeän jatkosuunnitelman
milloin ilmanäyte tarvitaan?
Sisäilman PAH-mittaus (ilmanäyte) ei ole aina pakollinen. Jos kreosootti voidaan osoittaa rakenteista ja tavoite on hajuhaitan poisto, päätökset voidaan usein tehdä ilman ilmanäytettä – tapauskohtainen arvio ratkaisee.
pelkkä pitoisuus ei yksin määritä riskiä
Kreosoottia sisältävissä rakenteissa mitataan usein PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Pelkkä materiaalissa mitattu pitoisuus ei kuitenkaan suoraan kerro, aiheutuuko tilassa sisäilma- tai hajuhaittaa.
Ratkaisevaa on, pääsevätkö yhdisteet kulkeutumaan oleskelutilaan. Tutkimusten perusteella materiaalin korkea PAH-pitoisuus ei välttämättä näy sisäilmassa, jos materiaali sijaitsee ehjänä ja tiiviisti rakenteiden sisällä.
Siksi kreosoottiin liittyvä arvio perustuu aina kokonaisuuteen, ei yksittäiseen mittaustulokseen.
Arvio ei perustu vain materiaalin pitoisuuteen, vaan siihen, missä materiaali sijaitsee ja mikä on todellinen altistumisen mahdollisuus.
Selvitetään, esiintyykö tilassa hajua ja viittaako se kreosootin kulkeutumiseen oleskelutilaan.
Arvioidaan, onko rakenteista yhteys sisäilmaan (ilmavuodot, alipaine, läpiviennit) ja tarvitaanko sisäilmanäyte.
Onko kreosoottia sisältävä rakenne sellaisessa kunnossa, että hajut tai yhdisteet voivat päästä sisäilmaan vai onko rakenne edelleen suljettu ja tiivis?
Riskinarvion perusteella päädytään yhteen seuraavista:
• Ei merkityksellistä haittaa → seuranta ja suunnitelma riittää
• Hajuhaitta tai kulkeutuminen → suunnitelma haitan poistamiseksi
• Korjaustarve → siirrytään korjausratkaisuihin
Tavoitteenamme on aina oikeasuhtainen ja perusteltu ratkaisu.
Kyllä voi. Riski ei synny “numerosta”, vaan siitä pääseekö yhdisteitä sisäilmaan. Jos materiaali on ehjänä ja tiiviisti rakenteen sisällä eikä ole ilmavuotoreittiä oleskelutilaan, altistuminen voi olla vähäinen. Tilanne muuttuu, jos rakenne avataan, vaurioituu tai kastuu.
Ei automaattisesti. Haju kertoo, että yhdisteitä todennäköisesti kulkeutuu tilaan, mutta hajun voimakkuus ei yksin kerro terveysriskin suuruutta. Hajuhaitta on silti asia, joka kannattaa selvittää, koska se paljastaa usein kulkeutumisreitin, joka voidaan katkaista.
Sisäilmanäyte on järkevä, kun halutaan varmistaa altistuminen
Tyypillisiä tilanteita:
Tilassa koetaan selvä haju tai oireilu
Epäillään kulkeutumista rakenteista huonetilaan
Rakenne on avattu tai korjausten vaikutus halutaan todentaa
Tarvitaan tulos päätöksenteon tueksi, ei vain “mikä materiaali on” -tieto
Materiaalinäyte riittää usein, kun tavoitteena on tunnistaa haitta-aine ja rajata sen sijainti, ja rakenne vaikuttaa tiiviiltä eikä sisäilmayhteyttä ole. Se on myös hyvä lähtötieto korjausten suunnitteluun ja jätteenkäsittelyyn. Pelkkä materiaalinäyte ei kuitenkaan kerro suoraan, päätyykö mitään sisäilmaan.
Ei. Vaihtoehtoja ovat olla tekemättä toimenpiteitä, jos kulkeutumista eikä haittaa ole, katkaista kulkeutumisreitit tiivistämällä, kapseloida eli eristää, tehdä paikallinen poisto tai tehdä laajempi poisto vain silloin, kun altistuminen on selvä tai korjaustyöt muuten avaavat rakenteen.
Se on laboratoriotutkimus, joka mittaa materiaalista PAH-yhdisteitä. Käytännössä se kertoo, onko materiaalissa kreosoottiin tai tervaan liittyviä yhdisteitä ja millä tasolla. Tulos auttaa arvioimaan laajuutta ja korjaustapaa, mutta ei yksin kerro sisäilmariskiä ilman rakennetekijöiden arviota.
Se on sisäilmasta otettava näyte, jolla selvitetään haihtuvia kemiallisia yhdisteitä ja etsitään selitystä hajuun tai kemialliseen kuormaan. Näyte kannattaa ottaa tilan normaalissa käyttötilanteessa, koska ilmanvaihto, lämpötila ja alipaine vaikuttavat tuloksiin.
Se on sisäilmasta otettava näyte, joka antaa viitteitä mikrobeihin liittyvästä kuormasta. Tulkinta tehdään varovasti, koska mikrobeja tulee sisälle myös ulkoilmasta ja ajankohdasta riippuen. Tulos toimii parhaiten yhdessä rakenneteknisen tarkastuksen ja kosteus-/vauriotiedon kanssa.
Ota yhteyttä